Oh poor Ronald!

Stripped Ronald                                                                                Moustached Ronald

Saippuakauppiaat maailmalla

Thaimaan televisiokanaviin tutustuessani törmäsin oitis ohjelmatyyppiin, jota täkäläiset kutsuvat lakorniksi. Lakorneja on kaikkien pääkanavien ohjelmistoissa ja niille omistettuja fanisivustoja on netti pullollaan.

Kysymys on paikallisista saippuasarjoista, jotka lajityypilleen uskollisina saavat käyttövoimansa romantiikasta, uskomattomista ihmissuhteista, vallankäytöstä ja jaetuista salaisuuksista.

Tämä kaikkihan on meille tuttua. Kauniit ja rohkeat, Salatut elämät, Eastenders, Serranon perhe, jne.; jokainen toteuttaa omalla tavallaan telenoveloista tuttua juonen kehitystä ja kuvakerrontaa.

Uutta sen sijaan on kehityksen vauhti, jolla nämä tarinat leviävät ympäri maailman. Uusien TV-kanavien sikiäminen on synnyttänyt Moolokin kidan, joka syö aina vain enemmän ohjelmia; satojen tuntien mittaiset sarjat täyttävät ohjelmakaavioita kätevästi.

Latinalaisen Amerikan myyjät ovat jo vuosia kaupanneet telenoveloitaan joko valmiina ohjelmina tai käsikirjoitettuina formaatteina Aasiaan, erityisesti Malesiaan, Indonesiaan ja Filippiineille. Uusia asiakkaita latinot löytävät nyt Thaimaasta, Kamputseasta ja Vietnamista. Seuraavaksi Aasian saippuamarkkinoille ennustetaan turkkilaisten ja Lähi-Idän saippuakauppiaiden ryntäys.

Meksikolainen Comarex arvioi Aasian myyntinsä kasvavan 40 % tänä vuonna. Brasilian johtava mediatalo Globo tekee myös hyvää liikevaihtoa Kaakkois-Aasiassa. Globon myyntihitti on ollut Passione’s telenovela, joka sai parhaan draaman palkinnon taannoisessa Soulin kansainvälisessä TV-draamakilpailussa.

Saippuasarjoja myydään joko yhteistuotantoina paikallisten tuotantoyhtiöiden kanssa tai valmiina käsikirjoituksina, jotka sovitetaan vastaamaan paikallisia olosuhteita ja katsojien mieltymyksiä. Jonkun verran kauppaa käydään myös valmiilla sarjoilla, jotka tekstitetään kohdemaan kielille. Kysynnän vetureina on jatkuvasti kasvava TV-kanavien lukumäärä ja TV-mainonnan kasvu.

Strategiset kumppanuudet Aasian TV-kanavien kanssa on edellytys hyville myyntiluvuille. Esimerkiksi Telemundo Internacional, joka on osa amerikkalaista NBC Universal-konsernia, on solminut yhteistyösopimuksen Korean SBS:n kanssa ja myös jakelee korealaisia saippuasarjoja maailmalle.

Suomalaisten historia saippuasarjojen tuottajana kalpenee Latinalaisen Amerikan rinnalla, joiden TV-ohjelmistojen selkäranka historiallisesti on perustunut telenoveloihin. Näin ollen suomalaisilla ei juuri ole mahdollisuuksia kisata täysillä markkinoilla. Myyntejä voi sen sijaan odottaa tasokkaista animaatiosarjoista, dokumenteista ja TV-formaateista. Joulukuun alun Asia TV Forum Singaporessa näyttää, kuinka pitkälle suomalaisten rahkeet riittävät.

 

Tulvavesi nostaa tietokoneiden hintoja

Thaimaan kuukausia kestäneissä tulvissa on tähän mennessä kuollut 562 ihmistä ja miljoonat ovat kodittomia. Aineelliset tuhot ovat mittavia ja katastrofi on vahingoittanut myös maan mediabisnestä.

Vuoden viimeisen neljänneksen mainostuotot ovat laskeneet yli 20 %, lähinnä kolmesta syystä. Yrityksillä, joiden tuotantolaitokset ovat veden alla, ei ole syytä mainostaa. Ei liioin niillä firmoilla, joiden jakelu ei toimi tulvan takia. Suurin tekijä mainoskakun pienenemiseen on kuitenkin yleisesti laskenut kysyntä; ihmisiä, joilla ei ole juomavettä ei juuri kiinnosta pohtia uuden auton tai keittiön hankintaa.

Eniten tilanteesta kärsivät TV-kanavat. Kolmoskanavaa operoiva BEC World raportoi viiden suurimman mainostajan vetäneen pois lähes kaiken mainontansa. Modernine TV:n omistava MCOT puolestaan on karsinut kovalla kädellä tuotantojaan ja tehnyt ohjelmistomuutoksia pitääkseen erityisesti auto-, huonekalu- ja vakuutusalan mainostajansa ruudussa.

Elokuvissakäynnit sen sijaan eivät ole vähentyneet. Esimerkiksi Major Cineplex Group raportoi kasvua kävijämäärissä, vaikka on joutunut sulkemaan kolmanneksen 373 valkokankaastaan. Yhtiön elokuvateattereista yhdeksän on nyt veden alla. Monien uutuuselokuvien ensi-iltoja on lykätty vuoden vaihteeseen.

Miksi kaukaisen Thaimaan tulvien sitten pitäisi meitä suomalaisia liikuttaa?

Vaikkapa siksi, että tulvan vaikutukset näkyvät ensi vuonna myös tietokoneiden hinnoissa. Thaimaa tuottaa noin 40 % maailman tietokoneteollisuuden kovalevyistä ja monet tehtaat sijaitsevat tulva-alueella. Johtava valmistaja Dell ennustaa, että toimitusvaikeudet jatkuvat pitkälle ensi vuoteen ja hintapaineet koskevat erityisesti kannettavia tietokoneita. -Jos olet suunnitellut läppärin ostoa, tee se nyt.

Paikallisten suhtautuminen tilanteeseen jaksaa hämmästyttää. Mikä saa tulvan valtaamien kotiensa katoilla ja kuisteilla odottavat ihmiset vilkuttamaan ja iloisesti hymyilemään ohi ajaville veneille? Mikä tahansa muu kansa puisi nyrkkiä.

Buddhalaiset thait uskovat kärsimyksen vapauttavan ihmisen ja kärsimys heidän mukaansa merkitsee myös kaiken epävakautta. Tämä pätee niin mediabisnekseen kuin elämään yleensäkin.

Tämä blogi on aiemmin julkaistu Markkinointi ja Mainonnan vierasblogina 18.11.

Can fund raisers be objective?

Flood news have been dominating the Thai media for months. While newspapers and TV cover the disaster extensively, they also are very active in raising funds and giving donations to the victims.

Millions and millions bahts have been handed over to those in need and the continuing fund raising needs publicity. Nothing wrong with that. Or is there?

There are a lot of questions in the air about the effectiveness of the officials’ actions. Why are some areas let to flood behind the sand bags while others are saved? Some neighborhoods have taken the law into their own hands and broken the flood walls to lower the water level. There have been full blown riots as people’s frustrations light up.

A lot of criticism has been made against the FROC (Flood Relief Operations Centre) and especially, against Prime Minister Yingluck Shinawatra. She is the sister of the previous Prime Minister Taksin Shinawatra, who is currently in exile because of accusations for taking bribes. Yingluck is facing growing discontent among her people. She is on a PR-mission to calm the anger caused by alleged flood mismanagement.

While all this is part of the local politics, one must wonder about the journalistic objectivity and impartiality of the media as they become “a part of the mess” by taking a very active role in fund raising.

Thai Public Broadcasting Service was producing a broadcast from a fundraising event on Saturday.

Nokia’s OVI is wide open

Nokia Concept Store in Siam Paragon shopping center is inviting visitors…

But unfortunately, almost nobody wanted to join the party…

Tom Yam Kung

This was definitely the tastiest Tom yam I have had so far. It was served at an open air “restaurant” at the Chatuchak week end market. The special thing were three huge mushrooms. I have no idea what kind they were, but they surely tasted delicious!

Angry Birds rule the market

Chatuchak week end market impressed me today by its sheer size: 6000 vendors scattered on what seemed like several hectares of buying and selling. The covered corridors reminded me of Kapali Carsi bazaar of Istanbul, only there was no haggling or pressure to buy.

They say what you cannot find in Chatuchak, you don’t need. I have to say I have no need for dressed up baby bunnies or a two meter tall Buddha statue. But I did find something familiar: several stalls full of Angry Bird merchandise. T-shirts, board games and sandals with the familiar images imprinted on them.

It made me feel almost patriotic. My only wish is that the guys at Rovio will get their fair cut of the sales!

Google helped me to eat

 

Tonight I went down the street to catch a bite to eat. I chose one of the carts where they sell original Thai food. The locals frequent these street kitchens, where they find the spicy and tasty food for very little money. Naturally, there are no menus and the vendor spoke nothing but Thai.

I gestured for something that looked like chicken liver or it could have been chopped pork or beef, who knows? “Thod man plaa?,” the fellow asked. I had no idea what he meant. “Thod man plaa,” the street chef repeated again. I was no wiser this time either.

Eloquently, the guy pulled out a smart phone from his stained shirt pocket and referred to Google translator. In a few seconds he showed me the phone, which read: deep fried fish balls.

I was game for the meal and sat down to enjoy my dinner, aided by the modern communication device. -And the whole affair cost me 50 baht, just a little over one euro.